Vanajaveden laakso



"Hämeen sydämessä, maamme ehkä viehättävimmässä osassa, sijaitsee kaunis ja kuuluisa Aulanko-Karlberg, jolle tuskin löytyy vertaista koko Pohjolassa, satojen aurinkokimalteisten järvien ja syvässä rauhassa uinuvien metsien, viljavien vainioiden sekä lukuisten ruotsinvallan aikaisten muistomerkkien ympäröimänä."

- Silfverhjelm, Eric 1962.

Kansallismaiseman ytimessä on järvien ja jokien ketjuna etenevä Vanajavesi, joka saa alkunsa Riihimäen seudulta, josta se hiljalleen virtaa kohti Janakkalaa, Hämeenlinnaa, Hattulaa ja Valkeakoskea. Vanajaveden laakson maisemaa hallitsevat vesistöjen lisäksi komeat harjut ja historiallinen maanviljelyskulttuuri. Vanajaveden laaksossa elää monikerroksinen kulttuurihistoriallinen perintö, joka on Suomen mittakaavassa erittäin merkittävä. Vesistö on ollut houkutteleva asuinsija läpi aikojen, sillä asutusta alueella on ollut aina esihistorialliselta ajalta lähtien. Rautakaudella elettiin Hämeen esihistoriallista kulta-aikaa ja tuolloinkin asutus keskittyi pitkälti Vanajaveden laakson rannoille. Maatalousalueena laakso on ollut vaurasta johtuen viljavasta maastaan ja suotuisasta ilmastostaan. Myös kulttuurivaikutteet ovat kulkeneet vesistöä pitkin.

Perinteiset asuintalot ja historiallinen maankäyttö ovat edelleen näkyvissä maisemassa. Menneet ajat näkyvät myös aluen kartanomiljöistä, keskiaikaisista kirkoista sekä Hämeen linnasta, joka rakennettiin 1200-luvulla suojaamaan Hämettä vihollisilta. Hattulassa sijaitsevaan Pyhän Ristin kirkkoon puolestaan pyhiinvaellettiin suurissa määrin katolisella ajalla. Tämä näkyvällä paikalla seisova rakennus toimi ennenaikaan tärkeänä maiseman elementtinä. Hämeenlinnan kaupunki perustettiin puolestaan vuonna 1639. Myös Suomen ensimmäinen rautatie kulkee alueella. Upea Aulanko kuuluu olennaisesti Vanajaveden laakson maisemakokonaisuuteen.

Kuulaisasta näkötornista on ihailtu avautuvaa, vehmasta ja metsäistä näkymää jo yli vuosisadan ajan. Vanajaveden rantamaisemat ovat houkutelleet matkailijoita aina 1800-luvulta lähtien. Aulangon maisema on herättänyt kiinnostusta myös taiteilijoissa, sillä esimerkiksi Jean Sibeliuksen kerrotaan saaneen vaikutteita näistä kotiseutujensa piirteistä Finlandiaansa. Myös esimerkiksi Akseli Gallen-Kallela ja Eino Leino ihastuivat Vanajaveden maisemiin. 1900-luvun alussa Aulanko nousi tärkeään rooliin Suomi-kuvan rakentamisessa, sillä se sai runsaasti näkyvyyttä postikorteissa, kuvateokssissa sekä elokuvissa.

-> Katso Vanajaveden laakson kuvat Fennevision-kuvapankista